16. Pikkuremppaa ja jotain valmista

Onpa ollut hyytävät kelit viime päivinä :/ Toisaalta sadettakin tarvitaan, jotta päästään kesään. Että sitä odotellessa=) Tosin on huonossa kelissä hyvätkin puolensa, nimittäin sillon voi tehdä vaikka sisällä pikkuremppaa.

Meillähän Jarmo aloitti jo jonkin aikaa sitten yläkerran toisen vinttikomeron laittamisen varastotilaksi. (klikkaa tekstiä, niin pääset kurkkaamaan vinttikomeron alkuremonttiin) Homma on edennyt vähissä erin, aina olosuhteiden salliessa. Lauantaina viimein tuli valmista(tai ainakin melkein,pari hyllyä lisätään ja jotain tanko/koukku säilytysjuttua)! JEE! Lisää säilytystilaa! =D

Mikäs sen parempi kaveri kotimammalle kuin hyvät säilytystilat, tai no, ainakin riittävästi sitä ;) Ehkä minäkin viimein saan talvivaatteet, kesävaatteet, joulukoristeet, verhot, sisustustavaroista puhumattakaan johonkin järjestykseen. Olen huono hävittämään mitään, etenkään noita sisustusjuttuja. On kiva laittaa välillä jotain pois ja sitten huomata miten joku juttu joka oli aiemmin ihan muualla sopisikin nyt vaikka keittiöön. Sitten vaan haet sen jutun varastosta, laitat paikoilleen ja olet tyytyväinen omaan kekseliäisyyteesi, samalla toivot, että muutkin perheessä iloitsisivat kanssassi upeasta ideasta....
Varmaan tuttua kaikille: Kun jonkun hävität, eipä mene kauaa, kun huomaat että tarviisitkin hävittämääsi juttua :)

Tähän visioin ihania Ikean isoja kuviollisia pahvilaatikoita talvivaatteille. Jarmo toi kaupasta sitten ihan tavallisia ruskeita :/ No niillä mennään, toistaiseksi ;D

Tosiaan, yleensä meidän ideat ja visiot Jarmon kanssa eivät kohtaa ihan niinkuin voisi toivoa ;) Meillähän asia ei suinkaan mene niin, että minä sisustan ja päätän miten tai mitä mihinkin laitellaan. Kommenttia ja jarrua tulee kyllä kiitettävästi. Etenkin jos kovin innostun tekemään kokeiluja. Joskus kyllä huomaan, että joo, oli ne oikeessa, ei toi oo hyvä.... Teen siis tietyissä rajoissa tätä sisustusta. MUTTA, on myös niin, että kun olen jotain ideoita heitellyt, ni kas, idea ei esitettäessä mene sen pidemmälle. Jossain kohtaa kuitenkin Isäntä esittää loistavan idean samassa kohtaa,samalla tavalla ja voi, että se on hyvä! Mitäs siinä sitten kun Isännän idea toteutukseen ;D  Lienee tuttu ilmiö tämäkin monelle naisihmiselle: Esität asian --> Ei toimi. Jonkin ajan kuluttua mies esittää saman asian omana ideanaan, ja vitsit että onkin hyvä idea! ;D

Näin kävi myös meidän yläkerran rappuaulan kaiteen kohdalla. Meillä yläkerran rappuaulasta on useamman metrin pudotus rappujen alapäähän ja se on pelottavan vaarallinen itselle, saatikka lasten kanssa. Joku suojakaide siis tarvittiin tuohon kohtaan.  Muutettaessa oli laitettu siihen ensiapuna korkea senkki/lipasto, joka peitti koko aukon. Ei vaan ollut erityisen kivan näköinen siinä kohtaa. Olin ehdottanut jo remontin loppuvaiheessa, että tehdään siihen kaiteen päälle vanhoista heinäseipäistä "aita" suojaksi, ettei siitä pääse lapset putoamaan. Silloin idea sai osakseen sellaisen "älä edes esitä asiaa enempää" katseen, joten se jäi sitten siihen.

Lauantaina olikin iloinen yllätys, kun Jarmo oli tapansa mukaan ekana hereillä ja oli alkanut touhuamaan yläkerran rappuaulaan juurikin vanhoista heinäseipäistä jonkinlaista suojaa, jotta saadaan senkki/lipasto siitä pois! Olisiko kimmokkeena toiminut aamun sanomalehden liitteessä ollut juttu miehestä, joka oli laittanut kotiinsa kaikkea kivaa heinäseipäistä. :D Siinähän sitä sitten vähän yhdessäkin mallailtiin ja mietittiin miten laitetaan. Saimme mielestäni ihan toimivan systeemin aikaiseksi. Se on tukeva eikä siitä pääse yli, eikä aukoista mahdu. Näyttääkin ihan kivalta.Vielä jää pieni kiipeilyn vaara, mutta lopun jätän kyllä korkeimman käteen, luottaen, että tytöilläkin on jonkinlaista itsesuojeluvaistoa olemassa ;)  Jarmo oli lopputuloksesta sitä mieltä, että näyttää ihan itetehyltä. on kuulemma vino sieltä, huono tuolta,väärä täältä ja vaikka mitä! Minä sanoin, että hyvä se on! Just niinku pitää.  Jos ois laitettu kaikki millilleen, niin sittenhän se vasta tyhmältä näyttäiski! Mitä ootte mieltä? Oisko pitäny olla kaikki puut samanmittasia ja vatupassilla vaaterissa? Onko tuossa sellaista "perinneaitahenkeä", vai onko se ihan kökkö? ;D Ajattelin, että kun vanhasta tehdään, niin ei lähdetä nipotuslinjalle...Jarmo kun tykkäis, että kaikki olis tarkkaa, niin tarkkaa. Ei muista, ettei kukaan katso onko ne heinäseipäät 100% tasan vai ei =D Sitäpaitsi, nehän on ihan erimuotoisiakin. Kapenevat päihin ja ties miten mutkittelevat, joten oli helpompi käyttää ihan silmä vaakaa tuossa vaaka puiden laitossa.


Yläkerran rappu kaipaa vielä käsikaidetta ja uskokaa tai älkää: Jarmo harmitteli, kun tuli polttaneeksi ne alkuperäiset vanhat. Olisi nyt kuulemma kuitenkin ollut hyvät laittaa paikoilleen!(Remontin aikana, nimittäin herrasväki poltti yhtä sun toista kivaa vanhaa juttua, jolla nyt olis ihana vähän tuoda särmää sisustukseen. Tosin, eihän sitä kaikkea olis mahtunu missään säilyttelemään.)  Mietittiin siinä sitten saisiko heinäseipäistä kaiteita...?? Jos teillä olis ideoita tähän kohtaa, niin heittäkää rohkeasti kommenttia! Kaikki ideat otetaan lämpimästi vastaan :)

Onhan tässä nyt jo edetty jonkinverran, kun Jarmokin on ruennut myöntymään tuohon vanhaankin. aikasemmin ei puhettakaan, että mitään vanhaa, ei yhtään mihinkään, ei yhtään missään. Paitsi! Onhan ne Jarmon keloseinät (klikkaa tekstiä, näet kuvan seinistä)vanhat, tosi vanhat. Poikkeus vahvistaa säännön ;D Itse tykkään, että sopivasti jotain vanhaa sekaan, niin hyvä tulee :D Nythän meillä jo on heinäseiväs-suoja/aita/kaide, sisustus-sukset odottavat pääsyä pesuun  ja seinälle. Ehkä jotain muutakin vanhaa raivaa hiljalleen tietään meidänkin sisustukseen. Pari vanhaa ikkunaakin odottaa mitä niistä keksitään ja jotain muutakin pientä kivaa jäi kuitenkin polttamatta :) Oppii se vanhakin koira uusia temppuja, kun vaan maltilla opettaa. Se on taivaan tosi se! =)



                                                                 -Titta-