13. Luomisen vimmaa ja extreme run

Pikkuväkeä

Eka kerta tänä vuonna fillarilla!

Onpa ollut tapahtumien täyteinen pyhäpäivä tänään meillä! Tuttuja, ystäviä ja vähän sukulaisiakin on käynyt tänään kyläilemässä. Tänään meillä on ratsastettu, viety pari romukuormaa pois, käytetty astian-ja pyykipesukoneita, keitetty riisipuuroa, luotu munaton-maidoton kuivakakkuresepti ja leivottu se, ulkoiltu, äiti+koirat lenkkeilleet, juotu kahvia hyvässä seurassa, seurusteltu ystävien kanssa, suunniteltu tatuointia ja ties vaikka mitä! Tuon kaiken ohessa tietysti vielä hepat hoidettu, syöty itse, syötetty vauvaa ja niin edelleen. Että ei ole päässyt kukaan pitkästymään tänään meillä ;)



Anne ja Sami kävi tyttärineen ensin ratsastelemassa. Tai heidän isommat tyttärensä ratsastivat Sannin kanssa. Pienemmät tytöt tanssivat ja leikkivät.

Mielenkiintoisia blogeja kenties ;)

Remonttijuttuja...

Tytöt tanssin pyörteissä :)

Minä läksin koirien kanssa lenkille ja päädyin kiertämään lenkin, johon sisältyy osa metsäpolkua joenvartta pitkin. Olikin todellinen extreme run se metsäpolku osuus. Ei ehkä fiksuin idea lähteä rämpimään kapeaa polkua malamuutiin, joka vetää tasaisen varmasti ja vahvasti eteenpäin ja joka suuntaan poukkoilevan, erittäin riistaviettisen parssonin kanssa. Jonkun kerran kävi ärräpäitä kielenpäällä, kun Boris(malamuutti) painaa tasaisen varmasti eteenpäin rahtuakaan välittämättä siitä, että minä en oikein meinaa pysyä mukana, saatikka pystyssä tai polulla, ja Eino(parsson) kiskoo joka suuntaan into pinkeänä, kun jäniksen papanoita oli pitkin poikin polun varrella. Minä siellä kömysin Boriksen perässä ja Eino säntäili sen minkä hihna antoi periksi. Heti kun astuin sivuun tallatulta polulta upposin haaruksiani myöden. Välillä kompuroin muuten vaan vaikka Einoon tai Einon hihnaan. Tai Boris kiskaisi minut eteenpäin ja minä taas rähmälläni...Oli se  tosiaan oikein extreme run! Onneksi ei tainnut kukaan nähdä meitä siellä metsäpolulla :) Mutta hiki tuli, ja se lienee oli niinkun tarkotuskin lenkille lähtiessä. Kyllä siellä myös rentoutui, kun ei voinut ylimääräisiä ajatella. Oli täys työ ja keskittyminen, että pysyin koirien matkassa edes jotenkin järkevästi :D





Lenkillä mulla puhelin soi, ja Sannahan siellä oli jo ehtinyt meille. Oli sovittu, että piirrellään vähän tatuointimalleja Sannalle meillä siskoni Satun kanssa. Tai enempi Satun niitä piti piirtää, mutta innostuin sitten minäkin...Siinä sitä leikittiin tatskaohjelmaa ja piirreltiin leivinpaperille muutama lintu malli. Sanna oli aiemmin viestissä ilmoittanut haluavansa liittää vanhaan tribaalikuvaan nyt linnun. Feeniks lintua hän tekstiviestissä toivoi. Satu olikin piirtänyt jo sellaisen valmiiksi, mutta kun Sanna näki sen, niin eihän se ollutkaan semmonen lintu mitä oli ajatellut. Sanna kaiveli netistä mallikuvia ja kävikin ilmi, että eihän se mitää feeniksiä halunnut, kun enemmänkin jonkun pulun ja riikinkukon risteytystä muistuttavan taruolento tyylisen linnun...Voisiko se nyt sitten olla vaikka paratiisilintu, ristitään se sellaiseksi. Satu sitten alkoi piirtämään kokonaan uudenlaista kuvaa, kun selkisi mitä Sanna suurinpiirtein haluaa. Innostuin siinä itsekin kokeilemaan miten kynä vielä pysyy sormissa ja kyllä se jotenkin meni. Pari tuntia armotonta luomisen vimmaa ja Sanna sai keskiviikoksi lisää päänvaivaa vietäväksi tatuointiliikkeeseen. Useampi malli lähti Sannan mukaan ja toivotaan, että Sanna saa vaikka niistä kaikista yhdistämällä, ilman niitä, tai miten vaan itselleen sellaisen kuvan kuin halusikin. Jännätään miten tatska hommassa käy, tuleeko alkuperäisen tribaalin sisäänsä kätkevä kuva, vai jääkö alkuperäinen kuva vielä odottamaan lopullista muotoaan. Palataan tähän sitten kun on kerrottavaa. Katsotaan miten lopuksi kävi :) Kuvia ei nyt tullut tarkemmin otettua, mutta otetaan kuvat vielä ennen ja jälkeen mahdollisen uuden tatuoinnin, jos sellainen lopuksi tulee.

 Kuvissa on armoton tatuoinnin piirrustelu käynnissä. Luomisen vimmaa! Tuskaa se ei ollut, koska malleja tuli aika nopeasti useampikin ja kokoajan tuli uutta ideaa. Meinas ihan mennä pää pyörälle, kun piti yrittää päättää miten tekisi. Minä sitten tein yhden version ja Satu useamman. Kivaa oli leikkiä tatuointi taiteilijaa ;D Valitkaa omat suosikkinne, jos saatte kuvista selvää. Värikäs on se ensimmäinen ja vääränlainen lintu.

 

Jos joku haluaa, niin voin laittaa myös tuon kehittelemämme kakkureseptin tänne. Se oli ihan hyvää :) Ja ohje on oikein joustava, muunneltava. Siitä saa munattoman,maidottoman ja gluteenittoman helposti. Kuten tyyliin sopii, se on myös helppo tehdä. Munaton-maidoton version tarpeetkin löytynee helposti joka kaapista. Kertokaa kommenteissa jos haluatte ohjeen, niin laitan sen seuraavaan postaukseen mukaan. Nyt en enää jaksa. On ollut sen verran aktiviteettia tänään ;) Täytyy lähteä unia päin! :D
                                         




                 

 

-Titta-